Perjantaina, Ystävänpäivänä, pakkasin autoon ison osan koiriani kotoani ja sisareni naapurista, viikonlopun kohteena Valmieran kansalliset koiranäyttelyt Latviassa.
​
Valkkareita oli ilmoitettu molemmille päiville peräti 12. Lauantaina Valmiera's Winner Show'n tuomarina oli Valentias Stiklius Liettuasta. Mette oli ainoa pentu ja palkittiin kunniapalkinnolla ja ROP-pentuna.
Junioriurosten luokassa Mikillä oli kilpakumppani, eikä Mikin ajoittaisella kovin korkealla hännänkannolla toiveet ole yleensä ovin korkealla. Tällä kertaa Miki kuitenkin peittosi pitkäkarvaisen kilpakumppaninsa ja sai sen todella toivotun Latvian JSERTin ollen myös Valmiera’s Junior Winner ’20. Tämä voittajatitteli ei mitenkään virallinen ole Suomessa, mutta Latviassa se jaettiin ihan voittajaruusukkeen kera. Tämän junnusertin myötä Miki valioituu Latvian ja Baltian juniorimuotovalioksi!
Parin valioluokan uroksen (ERI+SA molemmille) jälkeen oli veteraanien vuoro. Myös Mariolla oli kilpakumppani, toinen suomalainen veteraani. Mario oli veteraaneista parempi SA:n kera ja ensimmäinen VSERT saatu sekä Valmiera's Veteran Winner '20! Paras uros -kehään pääsivät siis molemmat urokseni, Miki Katian ystävällisten apukäsien avustamana, koska Mariohan ei vieraiden hihnassa ole. No, ei Mikikään esiintynyt kovin rauhassa, kun tajusi jo heti alkuun minun ja Marion olevan kehässä samaan aikaan. Vastoin odotuksiani, mutta suureksi ilokseni tuomari valitsi veteraani-Marion parhaaksi urokseksi! Miki päätyi valiourosten jälkeen sijalle PU4 hieman vallattomalla käytöksellään.

Junioriluokan narttuja oli kaikkiaan kolme eli kaksi Minnin lisäksi. ERIä jaettiin kaikille ja kilpailuluokassa Minni sijoitettiin ensimmäiseksi SA:n ja JSERTin kera ollen myös Valmiera's Junior Winner '20.  Muille junnunartuille ei SA.ta jaettu, koska toiseksi sijoitettu junnunarttu sijoitustilanteessa käyttäytyi melko hyökkäävästi tuomaria kohtaan. Olisi ollut ehkä aihettaa muuttaa sen sijoitusta ylipäätään... Avoimen luokan nartulle jaettin ERI+SA, mutta valioluokan nartulle ei, koska käyttäytyminen oli hyvin väistävää. Parhaan nartun sijasta kilpailivat siis Minni ja avoimen luokan narttu. Tuomari mietti pitkään, mutta  valitsi lopullta avoimen luokan nartun parhaaksi ja Minnille PN2 sijoitus.
​
Vielä oli ROP-kehän vuoro ja Mariosta tuli päivän ROP! Jäimme vielä odottelemaan hetkeksi finaalikehiä ja Mario teki perinteiset läpijuoksut niin veteraaneissa kuin 1-ryhmässä. Mettekin olisi päässyt pentujen finaalikehään, mutta en ehtinyt millään eri koirien kanssa peräkkäisiin kehiin, joten Meten finaali jäi nuorempana väliin.

​Sunnuntaina kehässä esiintyivät samat koirat, mutta tuomaroinnin hoiti Evgeny Lepehka Venäjältä. Mette ainoana pentuna toisti lauantain tuloksen KP ja ROP-pentu esiintyen mielestäni lauantaita paremmin.
Junioriuroksissa molemmat saivat tälläkin kertaa ERIn, mutta sijoitus vaihtui lauantaista toisin päin. Mikin häntä ei ollut tämän tuomarin mieleen, joten SA:kin jaettiin vain ykköselle. Valioluokan uroksissa lauantain luokkavoittajalle jaettiin sunnuntaina H, ilmeisesti puuttuvien hampaiden takia tms. joten myös valioluokan voitti nyt edellisen päivän kakkonen. Veteraaneissa Mariolle ERI + SA VSERTin kera ja kilpakumppanille EH. Paras uros -luokkaan pääsi siis kolme koiraa, jotka sijoitettiin lopulta vanhimmasta nuorimpaan eli Mario oli paras uros sunnuntainakin.
​
Edelliseltä päivältä tutut kolme junnunarttua tuli luokkaan riviin. Tämä tuomari katsoi ja tutki koirat heti luokan alkuun. Ei ongelmia Minnin kanssa, mutta jo edellisenä päivänä hyökkäävyyttä esittänyt paikallinen junnunarttu päättikin nyt hyökätä tuomaria kohti jo heti alkuun. Eihän siitä sitten tullut mitään, kun koiraa ei pääse edes lähelle, joten koira lähetettiin hylätyllä ulos kehästä. Toinen suomalainen junnunarttu saatiin tutkittua, vaikka tuomari selkeästi kävi jo epäilemän rodun edustajia ylipäätään. Minni esiintyi ensimmäisenä meistä kehään jääneistä junnunartusta tuloksella ERI ja toiselle junnulle EH, joten Minni myös voitti luokkansa ilman SA:ta.
Avoimen luokan narttu esitti myös melko väistävää käyttäytymistä, eikä senkään tutkimisesta alkuun meinannut tulla mitään ja tuomari levitteli jo käsiään, ettei voi arvostella. Lopulta koira onnistuttiin arvostella, mutta en tiedä tuliko ERI vai EH, ei ainakaan SA:ta, jos ERI jaettiin. Viimeisenä oli vuorossa jo edellisenä päivänä kovin väistellyt valionarttu ja eihän se paremmin mennyt nytkään. Saatiin sentään arvosteltua H:n verran, kun ei yrittänyt kuitenkaan tuomaria syödä. Mariolle jäi helppo nakki pokata myös sunnuntaina rotunsa parhaan pokaali, kun nartuille ei SA:ta yhtään jaettu.

Tulokset olivat viikonlopulta oikein onnistuneet ja ilahduttavat, joten kehän jälkeen lähdimme iloisin mielin kohti Tallinnaa ja laivaa. Tuulta ja myrskyä oli luvassa, mutta ei laiva juurikaan edes keikkunut kotimatkalla. Aaltojen suunta oli ilmeisen sopiva. Suuret kiitokset sisarelleni hauskasta matkaseurasta ja avusta 4 koiran reissulla. Otetaan taas sopivassa kohtaa uusiksi!

Mian kanssa yhteisomistamamme Argentiinan kaunotar Minni täytti 1 vuotta helmikuun 1. päivä. Onnea, Minni!