Heinäkuun helteissä ja vähän elokuunkin

Kerrankin Suomessa on ollut suorastaan upea kesä ja niinpä aika on kulunutkin lomaillen, lämmöstä nauttien ja uiden.
Heinäkuun helteissä tapahtui jotain pientä koirien kanssa kuitenkin 😉
Olgalle tuli virallisiin luustokuvauksiin vaadittava 18 kk ikä täyteen 12.7. jolloin saman tien suuntasimme kuvat ottamaan. Nykyisin kun kaikki kulkee nopeasti diginä, tuli jo seuraavana iltapäivänä viralliset lausunnot: Lonkat B/B, kyynärät 0/0 ja selkä LTV0, VA0. Terve tyttö!

Perjantaina 13.7. ennen kukonlaulua pakkasin Sagan, Milasin ja Marion kyytiin, nappasin kummityttöni Hannan reissuseuraksi ja apukäsiksi mukaan suuntana taas Liettuaan, Plungen kaupunkiin kansallisiin näyttelyihin tällä kertaa.
​
Lauantaina valkkareita tuomaroi Plamen Cholakov Bulgarista. Koiria oli paikalla omieni lisäksi yksi pitkäkarvainen valiouros. Eipä ole vaikea arvata kuka voitti, kun arvosteluista selviää, että kaikki minun kolme koiraani olivat tuomarin mielestä karvattomia...
On oikeasti erittäin hälyttävää ja ikävää, että rotua arvostelee paljon tuomareita, joille rodun keskipitkäkarvainen versio on ilmeisen ”tuntematon” ja lopputuloksena arvostelussa ”kaljuja” koiria…
No, Saga sai kuitenkin juniorisertinsä karvattomuudesta huolimatta. Milas, jolla oli karvalähtöä, muttei sentään karvaton kuitenkaan, sai SERTinsä ja valioitui näin Liettuan muotovalioksi!
Yllätyksekseni tuomari valitsi myös Äiti-Milasin parhaaksi nartuksi tytär-Sagan edelle, mikä ei myöskään nostanut tuomarin arvostusta silmissäni 😉

Sunnuntaina oli tuomarina Radoslav Stoinov, myöskin Bulgariasta, kuten kaikki näyttelyn tuomarit. Sunnuntaille valkkareita oli ilmoitettu vain minun kolme koiraani. Sagalle jälleen junnuserti ja näin ollen valioituu Liettuan ja myös Viron Juniorimuotovalioksi. Milasille myös SERT omassa luokassaan, mutta tänään parhaaksi nartuksi valittiin tytär Sagan Marion ollessa ROP.

 Kiitos jälleen Hannalle seurasta ja avusta reissussa 😊

Seuraavan viikonloppuna Saga tuli taas iloksemme, sillä vuorossa oli Helsingin kesänäyttely 22.7. Saga sai näyttelyä varten puhdistuksen merivedessä ”uimakoulun” merkeissä. Saga ei ollut vielä varsinaisesti ymmärtänyt uinnin iloja, vaikka rannalla asuukin. Niinpä lähdimme läheiseen venerantaan uimista opettelemaan Steffen näyttäessä esimerkkiä. Ensimmäinen yritys meni eturaajoilla räiskien, seuraavalla kierroksella jäi räiskyttely pois ja kolmannella lähdettiinkin hienosti uiden Steffen mukaan palloa noutamaan. Uimisen ilo oli äkkiä löydetty!

Sunnuntaiaamusta suuntasimme sitten Tuomarinkartanon vinttikoiraradalle näyttelyyn. Valkoisiapaimenkoiria oli ilmoitettu ainoastaan kolme, osin ehkä, koska tuomarina toimi Maret Kärdi Virosta. Yksi koirista oli junnu-uros ja Sagan lisäksi avoimen luokan narttu. Saga sai ainoana koirana tuomarinlta ERIn ja lisäksi jopa SA eli oli rotunsa paras koira SERTin kera. Kerrassaan hienoa Saga – kolme näyttelyä - kolme SERTiä! 😊
Siihen kuumuuteen emme jääneet koko päiväksi odottelemaan ryhmäkehiä 11-kuukautisen junnun kanssa ja kotona odotti myös seuraavan viikon hoitotyttö Olga.

Erittäin kuuma viikko oli edessä, joten koirien osalta se kului lähinnä maaten ja uiden. Olgakaan ei ollut koskaan uinut, joten 1,5-vuotillakin oli edessään ”uimakoulu”. Uinnin ilot eivät Olgalle avautuneet ihan yhtä nopeasti ja helposti kuin nuoremmalle Sagalle, mutta pieni treenaus pelastusliivien kanssa alkuun, niin uimari kuoriutui myös Olgasta!

Olga tosiaan tuli viikoksi hoitoon luoksemme, jotta meidän oli helpompi suunnata yhdessä sunnuntain 29.7. MH-luonnekuvaukseen Maaningalle.
MH-luonnekuvaus tuli suoritettua, mutta ei ehkä ihan Olgan näköisesti kuitenkaan. Hieman enemmän aktiivisuutta olisin odottanut, mutta ehkä sitten joskus luonnetestissä 😉. Oli varmaan montakin syytä Olgan vaisuun suoritukseen, ehkä niistä suurimpana erittäin kuuma, aurinkoinen ja pitkä päivä. Olga oli päivän viimeinen koira ja alla oli tuntien ajomatka Maaningalle. Olgan oma sijoitusperhe ei myöskään oikein tunnistanut leikkisää, aktiivista koiraansa katsoessaan videon luonnekuvauksesta,  joten ehkä osasyy oli myös se, että Olga oli minun kanssani siellä eikä oman emäntänsä. Meillä on Olgan kanssa varsin hyvä ja toimiva suhde, mutten kuitenkaan ole se arjen ikioma emäntä. Olga elää arkeaan vilkkaiden poikien perheessä, joten meille se tuli selkeästi viikoksi nukkumaan ja lepäämään sohvalle! Olga on kuitenkin avoin, sosiaalinen ja melko tasapainoinen valkkari perusluonteeltaan, vaikka tämä tulos hieman latteaksi jäikin.
Olgan MH-luonnekuvauksen tulos täällä.
 
Olgasta tuli MH-luonnekuvauksen myötä jalostuksen PEVISA-vaatimukset täyttävä koira. Olgalle on pentuesuunnitelma tulevaksi talveksi Ruotsissa asuvan keskipitkäkarvaisen uroksen kanssa. Juoksujen odotetaan olevan joulukuussa. Molemmat vanhemmat kantavat pitkän karvan geeniä, joten myös pitkäkarvaisia pentuja on mahdollisesti luvassa. Tästä lisää myöhemmin omalla sivullaan.

Olgalla olisi nyt karvapeite kasvanut kunnolla takaisin, joten ehkä suuntaamme Olgan kanssa johonkin loppukesän näyttelyyn.

Sagan olin ilmoittanut 5.8. sunnuntaille Luumäen ryhmänäyttelyyn. Sinne olikin valkoisia ilmoitettu peräti 10. Tuomarina toimi Dina Korna Virosta. Pentuja oli kaksi, uroksia kolme ja loput viisin narttuja, joista kolme junnuja. Saga voitti luokkansa ja sai ainoana luokastaan SA:n. Parhaan nartun valinnassa vähäkarvainen Saga yllättäen valittiin ykköseksi ja lopulta VSP:ksi. Upeasti ovat Sagan näyttelyt sujuneet ja neiti esiintyy kauniisti, vaikka tänään ampiaiset hieman häiritsivät. Nyt pidämme hieman näyttelytaukoa, kun karva on selvästi vaihtumassa ja ekoja juoksuja odotellaan Sagallekin.