Näyttelyitä ja vähän muutakin

Syys- ja lokakuu hujahtivat pentujen hoidon sekä kasvun ja kehityksen ihmettelyn merkeissä. Tässä kohtaa haluan esittää todella suuret kiitokset kenneltytölleni Hannalle, joka huolehti pennuista ja isoistakin koirista työpäivieni aikana sekä oli mukana apunani niin sirutus- kuin pentutarkastureissuilla!
Kaikki pennut kasvoivat tasaisesti ja pentutarkastuksessa ei kenestäkään löytynyt mitään huomautettavaa. Pentuset muuttivat omiin koteihinsa 7-8 viikon iässä lukuun ottamatta omistukseeni jäänyttä sijoituspentua. Sijoituspennun ensimmäinen kutsumanimi Reiska vaihtui Sagaan, kun oikea oma perhe löytyi pienen "kiertotien" kautta. Sagalta otettiin jo pentutarkastuksen yhteydessä DM-geenitesti ja sen tulos oli ilahduttavasti DM N/N. Sagalla on myös MyDogDNA-passi, josta käy ilmi mm. Sagan kantavan pitkäkarvaisuuden geeniä.

Saga

Marraskuun 4. päivä vietimme syntymäpäiviä. Mikko täytti 7 vuotta!

Mikko 7 vee

Marraskuun lopulla oli Olgan aika avata näyttelyura virallisesti junioriluokassa. Olga ja Mario oli ilmoitettu Kedainiain kansallisiin näyttelyihin 25.-26.11.2017. Niinpä suuntasimme ystäväni Satun kanssa viikonloppua viettämään Liettuaan koiranäyttelyn merkeissä.
Molempina päivinä valkoisiapaimenkoiria oli ilmoitettu 4. Pentuluokassa oli Steffen veljenpoika, Mikon pojanpoika, joka oli kivan näköinen ja reipaskäytöksinen poika. Mario oli ainoa uros. Junioriluokassa Olgalla oli pitkäkarvainen kilpailija, joka oli kovin arka. Olgalle molempina päivän erinomainen ja luokkansa voitto JN, joten näillä tuloksilla Olgasta tuli Liettuan Juniorimuotovalio!
ROP-kehässä Olgalla oli vastassaan Mario, mutta Mario oli tuomareiden makuun liian suuri ja paksu, joten Satu ensikertalaisena kehässä sai pokata Olgan kanssa ROP-ruusukkeet, Marion ollessa VSP molempina päivinä. Lauantain tuomari Nikolay Sedykh Venäjältä sentään juoksutti ROP-kehässä koirat, mutta sunnuntain paikalliselle tuomarille, Viktoras Avtuskolle, valinta oli selvä ilman askeltakaan 😊
Koirien arvostelut löytyvät omilta sivuiltaan.

Satulle suuret kiitokset seurasta ja avusta! Niin oli mukava reissu, että otamme varmasti uusiksi sopivan osuessa kohdalle 😊

Lauantaina

Sunnuntaina

Väsyneet näyttelytähdet lähdössä kotia kohti

Joulukuun alkuun olin mennyt ilmoittamaan Marion ja Olgan Pohjoismaiden Voittaja -näyttelyyn Tom Kankkosen arvosteluun. Sieltä ei mainittavaa menestystä tullut, Olgalle vain EH ja Mariolle ERI ilman sijoitusta, kuulemma hiukan turhan pullero 😊

Arvostelut löytyvät taas omilta sivuiltaan.

Mario Kuva (c) Aki Alanen

Olga Kuva (c) Hanne Horto

Tästä lannistuneena Mario sai vähemmän ruokaa seuraavalla viikolla, koska olinhan Marion ja Olgan ilmoittanut viikkoa myöhemmin olevaan Tukholman Voittaja -näyttelyyn.

Aivan karmivan liukkaassa ja muutoinkin ikävässä kelissä nappasimme Mian Mean kanssa kyytiin ja suuntasimme 15.12. aamuyöstä Turkuun ehtiäksemme aamulautalle.  Hiukan pelotti, että mahdammeko siinä kelissä ehtiä, mutta onneksi lähempänä Turkua keli muuttui liukkaasta märäksi ja ihan hyvin ehdimme. Aikaa oli varattu reilusti, mutta sekin tuntui vähältä alkumatkan kelissä.
Päivälautalla on mukava mennä yli, kun siellä on arkena yleensä melko hiljaista. Illaksi olimme perillä Tukholmassa ja hotelli oli varattu ihan satamaterminaalin läheltä, jotta sunnuntaiaamun lauttaan on helppo ehtiä.

Lauantaiaamuna valkkarit olivat kehässä heti ensimmäisinä klo 9 eli aikainen herätys oli tiedossa. Valkkareita oli ilmoitettu kehään 22 ja tuomarina oli Peter Harsanyi Unkarista. Parina aiempana viikonloppuna pullukaksi ”tuomitulle” Mariolle ei odotuksia ollut, joten valioluokan voitto ja lopulta valinta parhaaksi urokseksi oli enemmän kuin mieluinen yllätys! Ehkä viikon dieetti oli hieman tehonnut ja Mariolla oli muutoinkin hyvä päivä; huvitti varsinkin liikkua hieman normaalia paremmin 😊
Olgalle junioriluokassa taas EH, aivan liian keskeneräinen tuomarin makuun. Arvostelut löytyvät koirien omista tuloksista.
Mian Mea ehkä hieman harmittavasti valioluokan toinen ja toiseksi paras narttu eli varaSERTI ja varaCACIB kotiin viemisinä.
ROPiksi tuomari valitsi parhaan nartun, joka myös oli Suomesta, ja Mario oli VSP.

Hyvillä mielin kehän jälkeen kiertelimme messuhalleissa shoppailemassa, kaikenlaista kivaa ostettavaa löytyikin. Päätimme lähteä paikalliseen ostoskeskukseen syömään ja hieman kiertelemään. Niin teimmekin, mutta hetken matkaa ajettuamme kohti ostoskeskusta tajusimme, että häkit autuaasti unohtuivat messuhalliin. Niinpä ruokailu ja kiertely piti suorittaa melko nopeasti ja ajaa vielä takaisin messuhallille häkkejä noutamaan. Onneksi osuimme pääoven puolelle, josta oli suhteellisen lyhyt matka hakea harvapäiden unohtamat tavarat. Siellä ne kiltisti melko yksinäisinä odottivat omistajaansa :D
Nukuimme vielä toisenkin yön Tukholmassa ja sunnuntain päivälaivalla suuntasimme kotiin.

Suuret kiitokset jälleen Mialle ja Mealle! Huippureissuja, kuten aina 😊

VSP Iron de Conquistadores del Azahar - ROP Parfait Fleur Warda Est Mignon Kuva (c) Mia Horto

Mario - Ruotsin Voittaja 2017

Ostosten sovittelua

Reissutontut :)

Jouluna vietimme seuraavia syntymäpäiviä, kun Mario täytti 6 vuotta!

Joulutervehdys valkoisilta pojilta!

Uusi vuosi, uudet suunnitelmat. Tammikuun 13.-14. päivä odottivat Tarton näytelmät meitä. Olin ilmoittanut Olgan metsästämään juniorisertiä, Marion muuten vain seuraksi ja Sagan ekalle näyttelymatkalle kokeilemaan kuinka reissaaminen sujuu. Matkaseuraksi lähti taas Mia, tällä kertaa mukanaan Penny.
Ajelu Tarttoon perjantain iltasella sujui kuivan kelin vallitessa. Pakkasta oli ja lisää luvassa viikonlopulle. Majoituimme paikallisen ammattiopiston ylläpitämään hotelliin tällä kertaa. Hotellin vieressä oli kivasti puistomaista aluetta, joten koirien ulkoilutus oli helppoa. Huoneet olivat lähivuosina uudistetut ja ihan siistit. Lauantaina kehämme oli vasta iltapäivän puolella, joten kovin aikaista aamuherätystä ei olisi tarvinnut. Sellaisen kuitenkin saimme naapurihuoneiden koirastolta, joten majoituksen miinuksena mainittakoon melko olematon äänieristys huoneissa.
Suuntasimme näyttelyhallille hyvissä ajoin, koska tiesimme kehämme olevan hallin takimmaisena. Hallin lattia oli todella liukas ja jännityksellä odotin myös, kuinka pieni Saga mahtaisi näyttelyhallin hälinään ja muihin koiriin suhtautua.

Molempina päivinä kehään oli ilmoitettu meidän 4 koiran lisäksi yksi junioriuros. Lauantaina tuomarina oli Davor Javor Kroatiasta. Ensimmäisenä vuorossa oli Saga, joka ensikertalaisena esiintyi ihan kivasti, mutta itsekin huomasin kehässä juostessani, että Saga ontuu eturaajaansa. Tuomari totesi Saga olevan oikein hieno pentu ja pahoitteli, ettei voi häntä mitenkään sijoittaa tai palkita ontumisen vuoksi. No sehän on ihan selvää. Yritimme pohdiskella, mistä ihmeestä ontuminen johtuisi ja toivoimme, että on jotakin hyvin lievää ja ohimenevää.
Junioriluokan uros sai JSERTinsä ja Mario oli valioluokan ykkönen. Mario valittiin parhaaksi urokseksi. Olgan sai myös JSERTinsä ja valittiin myös ROP-junioriksi. Olgasta tulee tällä JSERTillä Viron Juniorimuotovalio! Mian Penny sai SERTin ja valittiin parhaaksi nartuksi ja lopulta ROPiksi Marion ollessa VSP.

Sunnuntaina samat koirat ja tuomarina vuorossa Tanya Edwards Etelä-Afrikasta. Tuomari tutki koirat, varsinkin Saga-pennun todella tarkkaan, mutta kauniisti. Sagan ontuminen oli onneksemme hävinnyt! Tuomari piti Sagasta eli tuloksena kunniapalkinnon kera ROP-pentu.
Junioriuros sai JSERTinsä myös ja Mario oli valioluokan ykkönen. Parhaaksi urokseksi valittiin nyt kuitenkin junioriuros. Nartut miellyttivät päivän tuomaria vielä vähemmän; Olgalle sileä ERI ja Pennylle EH. Onneksi Olga sai tarvittavan JSERTin jo lauantaina. Iloitsimme siis sunnuntaina lähinnä Sagan tulosta. Olin muutoinkin erittäin tyytyväinen, kun Sagan reissu sujui todella reippaana ja hienosti kaikin tavoin.

Sunnuntaina kipitimme heti oman arvostelun jälkeen koirinemme naapurihallin isoon kehään. Siellä virolaiset ulkomuototuomarit suorittivat loppukokeita eri roduille saadakseen arvosteluoikeuksia uusille roduille. Lauantaina meiltä jo kysyttiin, josko voisimme sunnuntaina tuoda kolme koiraa arvostelukokeeseen, kun valkoisiapaimenkoiria on Virossa vähänlaisesti. Niinpä aikuiset koiramme saivat vielä toisen kierroksen oikein tuplaharjoitusta, kun kokeen "valvoja" sekä tekijä tutkivat ja arvostelivat koiramme. Näitä tuloksia ja arvosteluja emme valitettavasti nähneet.
Mutta koirat esiintyivät nätisti ja reippaasti kaikki kolme eli antoivat toivottavasti rodusta oikeanlaisen kuvan. Kokeen "valvojahan" sitten päättää, arvioitiinko koirat rakenteellisesti oikein. Oikein kiva kokemus ja toivottavasti kokeen tekijä sai oikeudet. 😊

Pakkasta oli noin 10 astetta koko viikonlopun ajan, se tuntui melko kylmältä tällaisen lauhan talven jälkeen. Autoakin piti hieman "maanitella", että se suostui aamuisin strarttaamaan. Sunnuntain hieman talvisemmassa kelissä ajelimme juuri ennen pimeää Tallinnaan. Ehdimme suorittaa pienet shoppailut Tallinnassa ja illaksi vielä takaisin kotiin. Kiitos Mialle ja Pennylle mukavasta talvisesta reissusta. Otetaan taas jollain seurueella uusiksi. 😊
Nämäkin arvostelut löytyvät koirien omista tuloksista.

Sunnuntain ruusukkeet ja ylpeä Saga :)

Reissujengi: Olga, Saga ja Mario

Tytär Saga ja äiti Milas

Helmikuussa onkin pentujen vuoro "näytellä", joten jännityksellä odotamme uusia koitoksia :)